torstai 28. maaliskuuta 2013

kurjat vol 2

Hetki on taas mennyt, jotta inspiraatio kirjoittamiseen on herännyt.. Tänään on kiirastorstai joten pääsiäinen kolkuttelee jo ihan ovella.

Nyt pitää hehkuttaa, että pääsin lopultakin pitkän odottamisen jälkeen katsomaan leffaan Les Misérablesin. Ai että, kaikkien makuun se ei varmastikaan ole, mutta minuun kyllä upposi kuin kuuma veitsi voihin. Takuuvarma hankinta leffahyllyyn! Olen jo kuunnellut Spotifyssa soundtrackin deluxe-versiota ties miten monta kertaa ja pohdin että pitäisikö ostaa se highlights-versio itselle.. Hmm. Tampereen teatterissa alkaa syksyllä 2013 pyörimään näyttämöversio ja hintavista lipuista huolimatta pakko se on mennä katsomaan. Harmittaa kun niin monet musikaalit ovat menneet ohi suun, kun ei ole saanut aikaiseksi hankkia lippuja. Muun muassa Wicked, joka muutama vuosi sitten pyöri Helsingin kaupunginteatterissa, olisi voinut olla mahtava. Itseasiassa par'aikaa kuuntelen Wickedin Broadway-version soundtrackia, jossa laulaa Kristin Chenoweth (piti oikein tarkistaa tuo oikeinkirjoitus...) ja Idina Menzel, jotka ovat molemmat huikeita laulajia. Myös Chicago jäi näkemättä Tampereen työväenteatterissa, vaikka siitä kovasti haaveilin. Olen nähnyt elokuva-version ja olisi kiinnostanut nähdä se näyttämöllä, koska elokuva on toteutettu melko monikerroksisesti ja olen aina miettinyt miten se sama toteutuu teatterissa. No ehkä sitten ensi kerralla.

Pääasiassa elokuvistahan olen musikaaleja oppinut tuntemaan.Mamma mia, West Side Story, Rent, Chicago, Hairspray,... Soundtrackeja olen kuunnellut useammastakin musikaalista Youtubesta ja Spotifysta, esimerkiksi Wicked, Gypsy, Funny Girl, Caparet, kannattaa tutustua! Teatterissa olen nähnyt ainoastaan My Fair Ladyn ja Viulunsoittaja katolla, ensi kuussa menen katsomaan Myrskyluodon Maijaa. Suuri kiitos musikaali-innostuksestani kuuluu Gleelle, jonka kautta olen löytänyt yhä enemmän ihania musikaalinumeroita, joista en ollut aiemmin kuullutkaan. Itse asiassa aloin miettimään, että mistähän tämä innostus on alunperin lähtöisin. Olisikohan se Cats, jonka lainasin VHS:nä kirjastosta ala-asteikäisenä.. Sitten tuli myöhemmin Moulin Rouge, jonka vei täysin jalat alta, vaikka en tiedä onko se varsinaisesti musikaali, mutta on siinä laulamista ja tanssia samassa paketissa. :)

Mutta siitä Les Mis-elokuvasta.. Ensinnäkin vetistelin noin puolet ajasta, eritoten aina kun Anne Hathaway ilmestyi kuvaan. Niin että jos Fantinesta oli tarkoituksella tehty herkkä raukka, jota piti sääliä ihan hirveästi, niin minun kohdalla se ainakin onnistui täysin. I Dreamed a Dream itketti jo nähdessäni trailerin ensimmäisiä kertoja, joten oli melko selvää, että kuivin silmin en selviä siitä kohtauksesta. Muutenkin se kappale menee niin iholle, ettei ei siinä oikein muuta voi tehdä kuin pillittää.


Mieleenpainuvimmat hahmot olivat ehdottomasti minun makuuni Éponine ja Enjolras, vaikka ei sinänsä että muissa olisi ollut mitään ei mieleenpainuvaa.. Sanotaanko nyt että näistä hahmoista en tiennyt
ennakkoon mitään, joten ehkä se tietämättömyys nosti heitä esiin mielessäni. Éponine oli muutenkin herkkä naishahmo, joka lähti miesten mukana barrikadeille kuin Mulan ikään Kiinan sotaan. Vieläkin tulee kylmiä väreitä hänen On My Own-versiosta. Ennen tykkäsin kyseisestä biisistä Gleessä Rachelin (Leah Michelle) versiosta, mutta nyt kääntyi kelkka täysin. Samantha Barks toi kappaleeseen käsittämätöntä tunnetta ja nyt kun kuuntelin Michellen esitystä, se tuntui melkein kylmältä. Oho. Ehkä minussa asuu se pieni kapinallinen, koska suosikkikappaleikseni nousi muuten leffassa kaikki ne taistolaishenkiset kipaleet. Koen kyllä sympatiaa Ranskan vallankumouksellisille, jotka uhrasivat henkensä vapauden puolesta. Ehkä sen takia Enjolras nousi yhdeksi suosikikseni. :D Ja jos vielä jonkun mainitsen niin pienen Cosetten laulu sai myös ihan vähän silmät kostumaan.. Kääk, uskallankohan sittenkään enää toiste katsoa kyseistä leffaa? Okei, okei, taisin syttyä joka ikiselle kappaleelle ainakin tämän minun hehkutuksen perusteella.. Myönnetään.

Mutta juu, en hehkuta enempää. Katsokaa ihmeessä, jos musikaalit vähänkään kiinnostaa ja arvioikaa itse!

1 kommentti:

  1. Ehkä mun pitäis kattoa tuo leffa toistamiseen, josko sen kaikkien hehkuttama hienous sillon avautuis mulle?? Tosin ehkä se vaan ei oo mun juttu.. Hmm, oon ehkä super ei-kultturelli!

    VastaaPoista