torstai 28. maaliskuuta 2013

kurjat vol 2

Hetki on taas mennyt, jotta inspiraatio kirjoittamiseen on herännyt.. Tänään on kiirastorstai joten pääsiäinen kolkuttelee jo ihan ovella.

Nyt pitää hehkuttaa, että pääsin lopultakin pitkän odottamisen jälkeen katsomaan leffaan Les Misérablesin. Ai että, kaikkien makuun se ei varmastikaan ole, mutta minuun kyllä upposi kuin kuuma veitsi voihin. Takuuvarma hankinta leffahyllyyn! Olen jo kuunnellut Spotifyssa soundtrackin deluxe-versiota ties miten monta kertaa ja pohdin että pitäisikö ostaa se highlights-versio itselle.. Hmm. Tampereen teatterissa alkaa syksyllä 2013 pyörimään näyttämöversio ja hintavista lipuista huolimatta pakko se on mennä katsomaan. Harmittaa kun niin monet musikaalit ovat menneet ohi suun, kun ei ole saanut aikaiseksi hankkia lippuja. Muun muassa Wicked, joka muutama vuosi sitten pyöri Helsingin kaupunginteatterissa, olisi voinut olla mahtava. Itseasiassa par'aikaa kuuntelen Wickedin Broadway-version soundtrackia, jossa laulaa Kristin Chenoweth (piti oikein tarkistaa tuo oikeinkirjoitus...) ja Idina Menzel, jotka ovat molemmat huikeita laulajia. Myös Chicago jäi näkemättä Tampereen työväenteatterissa, vaikka siitä kovasti haaveilin. Olen nähnyt elokuva-version ja olisi kiinnostanut nähdä se näyttämöllä, koska elokuva on toteutettu melko monikerroksisesti ja olen aina miettinyt miten se sama toteutuu teatterissa. No ehkä sitten ensi kerralla.

Pääasiassa elokuvistahan olen musikaaleja oppinut tuntemaan.Mamma mia, West Side Story, Rent, Chicago, Hairspray,... Soundtrackeja olen kuunnellut useammastakin musikaalista Youtubesta ja Spotifysta, esimerkiksi Wicked, Gypsy, Funny Girl, Caparet, kannattaa tutustua! Teatterissa olen nähnyt ainoastaan My Fair Ladyn ja Viulunsoittaja katolla, ensi kuussa menen katsomaan Myrskyluodon Maijaa. Suuri kiitos musikaali-innostuksestani kuuluu Gleelle, jonka kautta olen löytänyt yhä enemmän ihania musikaalinumeroita, joista en ollut aiemmin kuullutkaan. Itse asiassa aloin miettimään, että mistähän tämä innostus on alunperin lähtöisin. Olisikohan se Cats, jonka lainasin VHS:nä kirjastosta ala-asteikäisenä.. Sitten tuli myöhemmin Moulin Rouge, jonka vei täysin jalat alta, vaikka en tiedä onko se varsinaisesti musikaali, mutta on siinä laulamista ja tanssia samassa paketissa. :)

Mutta siitä Les Mis-elokuvasta.. Ensinnäkin vetistelin noin puolet ajasta, eritoten aina kun Anne Hathaway ilmestyi kuvaan. Niin että jos Fantinesta oli tarkoituksella tehty herkkä raukka, jota piti sääliä ihan hirveästi, niin minun kohdalla se ainakin onnistui täysin. I Dreamed a Dream itketti jo nähdessäni trailerin ensimmäisiä kertoja, joten oli melko selvää, että kuivin silmin en selviä siitä kohtauksesta. Muutenkin se kappale menee niin iholle, ettei ei siinä oikein muuta voi tehdä kuin pillittää.


Mieleenpainuvimmat hahmot olivat ehdottomasti minun makuuni Éponine ja Enjolras, vaikka ei sinänsä että muissa olisi ollut mitään ei mieleenpainuvaa.. Sanotaanko nyt että näistä hahmoista en tiennyt
ennakkoon mitään, joten ehkä se tietämättömyys nosti heitä esiin mielessäni. Éponine oli muutenkin herkkä naishahmo, joka lähti miesten mukana barrikadeille kuin Mulan ikään Kiinan sotaan. Vieläkin tulee kylmiä väreitä hänen On My Own-versiosta. Ennen tykkäsin kyseisestä biisistä Gleessä Rachelin (Leah Michelle) versiosta, mutta nyt kääntyi kelkka täysin. Samantha Barks toi kappaleeseen käsittämätöntä tunnetta ja nyt kun kuuntelin Michellen esitystä, se tuntui melkein kylmältä. Oho. Ehkä minussa asuu se pieni kapinallinen, koska suosikkikappaleikseni nousi muuten leffassa kaikki ne taistolaishenkiset kipaleet. Koen kyllä sympatiaa Ranskan vallankumouksellisille, jotka uhrasivat henkensä vapauden puolesta. Ehkä sen takia Enjolras nousi yhdeksi suosikikseni. :D Ja jos vielä jonkun mainitsen niin pienen Cosetten laulu sai myös ihan vähän silmät kostumaan.. Kääk, uskallankohan sittenkään enää toiste katsoa kyseistä leffaa? Okei, okei, taisin syttyä joka ikiselle kappaleelle ainakin tämän minun hehkutuksen perusteella.. Myönnetään.

Mutta juu, en hehkuta enempää. Katsokaa ihmeessä, jos musikaalit vähänkään kiinnostaa ja arvioikaa itse!

perjantai 15. maaliskuuta 2013

tue kesää, syö lunta!

En tiedä miltä muista tuntuu, mutta mulle alkaa kohta tämä talvi riittään.. Voisiko kiitos saada kohta jo kevät-moden päälle?? Kiitos! Luntakin vaan tulee ja tulee, ja johan alkaa riittään ainakin meikäläiselle. Esikoinen kysyi tänään, että koska kesä tulee? Ja muutenkin tuo puhuu, että muistatko äiti kun sai pitää shortseja ja muistatko kun käytiin puistossa.. Alkaa selvästi jo jannukin saamaan talvesta tarpeekseen. Pitänee alkaa syömään lunta pojan seuraksi, niin jospa se siitä lähtisi sitten sulamaan ja saisi vatsankin samalla täyteen. Hyödyllistä ja taloudellista kaikin puolin. Miksi ihmeessä pakkanen senkun kiristyy vaan?? Tympeetä. :/



perjantai 8. maaliskuuta 2013

KVG!

Hyvvää naistenpäivää!! Tänään on ollutkin semmoinen päivä, että poikanikin tiesi että pitää äitiä ja siskoa erityisesti helliä. Harmi vaan, että se unohtui aina hetkittäin, mutta hyvä alku ainakin pojalla noin niinkuin aikuisikää ajatellen. Isäntäkin tuli kaupasta ruusujen kanssa ja sen jälkeen se alkoi vielä siivoamaan. <3 (otin kukista oikein kuvan tätä blogia varten, mutta joudun lataan sen myöhemmin, nyt ei jaksa)

Pakko nyt mainita viitaten edelliseen postaukseen, että ManU sitten meni ja hävisi Realille. Höh. En päässyt päteen isännälle millään ähhähähää, tiesinpäs-jutulla. Pitää vissiin alkaa enemmän veikkaileen tulosta, koska heti koko hommasta tuli paljon mielenkiintoisempaa. Ihan oikealla silmällä jo seurasinkin.

Hmm.. Mihinkäs yhteiskunnalliseen teemaan sitä nyt pureutuisi...? On käsitelty jo hevosenliha ja perheseksi ainakin jossain määrin, joten pitäsi varmaan keksiä jotain uutta ihmeteltävää. Hei nyt keksin! Luin joku aika sitten semmoisen nykyfaktan, että googlen käyttö tyhmentää ihmistä (linkki juttuun). Siis niin totta! Aivojen käyttö ei ole enää tarpeellista koska googlettamalla ups anteeksi, siis hakukoneilla löytyy kaikki maailman tieto. Ennen muinoin selailtiin vielä tietosanakirjoja ja etsittiin tietoja kirjoista ja lehdistä, nykyään muutamalla klikkauksella löytyy asiaan kuin asiaan selitys. (Itsehän tänään viimeksi googlasin sanan permanto.. nih. Tähän pisteeseen sitä on tultu.) Forrest Gumpin äiti sanoi, että tyhmyys ihmisen tyhmentää, siinä taitaa olla kyllä perää tämän google-hommankin kanssa.

Ei tarvi enää kilauttaa kaverille, jos on jossain menossa eikä jotain paikkaa löydä, koska puhelimesta kun löytyy netti, voi tietoa etsiä missä vaan, milloin vaan. Ihanaa! Oikeasti itse olen älypuhelimesta niin riippuvainen, ettei tosikaan. Vieraillessani Porvoossa, etsin kännykällä tietoja siitä mikä missäkin on, selasin kartta ja niin edelleen. Oli helppoa. Myös kaikenlaiset väittelyt ovat taaksejäänyttää elämää, koska ei tarvi kiistellä, kun asian voi tarkistaa netistä. Hitsi miten helppoa! Harmi vaan tosiaan, että siinä samalla vähän tyhmentyy, mutta hinta se on kaikesta maksettava. Joten summa summarum: kun käytät hakukoneita, et tarvitse aivojen lisäksi ystäviäkään, koska hakukone korvaa ystävät.

Ainoa paha vika, että se on aina oikeassa. Oikeesti, hirveen rasittavia ne sellaiset kaverit, jotka ovat mielestään aina oikeassa. Noh, hakukone ei ainakaan ole väärässä, etenkään jos kyse on vauva- tai kaksplus-lehden keskustelupalstasta, sieltä löytyy ainoastaan faktoja. Oletteko muuten ikinä huomanneet samaa kuin minä ja mieheni, että oli ongelma lähes mikä hyvänsä, siihen löytyy vastaus näiden edellämainittujen lehtien keskusteluista! Mutta eikös sinne kirjoittele ihan oikeat ihmisolennot, erityisesti äidit? Joten oikeastaan äiti on fiksumpi kuin google...? Eli kuka siis tyhmentää loppujen lopuksi ja ketä...? Hahah olenpa taas järkevällä tuulella. :D

Mutta hei! Miettikää googlen käyttöänne ja säästäkää aivojanne, tehkää vaikka ristikoita sen sijaan, ehkäisette dementiaakin samalla.


tiistai 5. maaliskuuta 2013

ihan vaan yleistä höpinää

Olen huomannut, että aina kun linkitän näitä sepustuksiani naamakirjaan, tulee tilastoihin aina hirveitä kävijäpiikkejä (siis jotain kymmeniä ei mitään satoja niinkuin noilla julkkisbloggaajilla). Kunpa ihmiset jättäisivät kommenttejakin, että osaisin arvioida onko näissä turinoissa mitään järjen hiventäkään? Tai siis eihän niissä olekaan, mutta silti, kommentit on aina ihan kivoja. :)

Minulla ei ole muuten tällä hetkellä rillejä päässä, joten en ota vastuuta minkään sortin kirjoitusvirheistä tai no, en minä niistä pahemmin muutenkaan ota vastuuta.

Ihan heti on pakko kertoa, että kun kehuskelin niillä runoilijan taidoillani, niin osallistuinpa eilen runokilpailuun! Kilpailu taisi olla vaan arvonta kaikkien osallistuneiden kesken, mutta kumminkin hei! Tuleva Saima Harmaja tässä moi! Saa lähettää heti fanipostia kunhan hommaan ensin postilokeron. Harmi kun en tallettanut kilpailuun lähettämääni hengentuotosta siinä hädässä, olisin voinut laittaa sen runokokoelmaani, joka julkaistaan sitten vuonna 2018 (en silti suosittelisi vielä tekemään varauksia ko kirjasta).

Isäntä käski minun kirjoittaa, että ukon-retale se vaan katsoo jalkapalloa (ei tainnut olla täysin suora lainaus). Jouduin sen verran ottamaan osaakin tähän ilta-aktiviteettiin, että veikkasin Manun hakkaavan Realin. Mies oli myös iloinen, että jäin tähän soffalle istumaan, kun tuo alkoi seuraamaan jalitsua.

Mutta nyt taidan mennä tekemään herkku-meetvurstileivän.

peeäs. Tein sanatunnisteet! Wow! Upeeta! Ihailkaa niitä!

peepeeäsäs.. En tiedä ihmetetyttääkö ketään muuta kuin minua, että mistä käsittämättömästä syystä Jutta Gustafsberg antaa seksivinkkejä lehdessä perheellisille??!?!? Tai Roman Schatz??!!?? Kauheeta kun Huono Äiti meni blogissaan möläyttämään, että jollain perheellisillä menee kamarissa laimeesti, niin johan suomalaiset julkimot avasivat sanaiset arkkunsa pelastaakseen suomalaisen perheellisen seksielämän. Jippii. Onhan se toisaalta kiva, että on muitakin julkisia keskustelunaiheita kuin Pirkko Jalovaara, hevosenliha tai homoavioliitot. Meikäläiselläkin yksi smalltalk-puheenaihe lisää.. Kiva siinä heittää bussipysäkillä jollekin ventovieraalle: "Mitäs mieltä sä oot, pitäiskö noudattaa Schatzia ja olla nopee, vai noudattaa Juttaa eli pakolliset kaks kertaa viikossa puoli tuntia kerrallaan...?" Kiitos tästä Huono Äiti! :)

maanantai 4. maaliskuuta 2013

lomameetvursti

Jopas! Olipas minulla hieno runollinen teksti viimeksi. Ai että. Olen muuten oikeasti joskus teininä kirjoitellut runoja pöytälaatikkoon, pitänee palautella taito, kun kerran on niin synkän syvällistä tämä minun ajatteluni.

Hiihtoloma takana, harmi vaan, että en hiihtänyt metriäkään. En "hiihtänyt" edes kävellen vaan pelkästi löysäilin ja sosialisoin, kerrankin. Reissussa siis olimme. Olin jättänyt kaikki mahdolliset lenkkeilyyn soveltuvat vaatteet kotiin, oikeasti täysin vahingossa. Ilmeisesti oli siis tarkoitettu, että tällä lomalla ei liikuttu ulko-ovien ulkopuolelle kuin ehkä autoon ja pihalle lasten kanssa. Käytiin me yhtenä päivänä äitini, siskoni ja hänen poikansa sekä meidän esikoisen kanssa kylpylässä! Eli siis tein pakollisen kerta per viikko urheilusuorituksen lilluttelemalla porealtaassa, nice. Ja esikoisen kunniaksi on sanottava, että poika käyttäytyi melko mallikkaasti kylpylässä. Olen kotona niin tottunut, että mikään sana ei meinaa mennä perille, joten yllätyin kovasti moisesta vieraskoreudesta! Hyvä niin, uskaltaa joskus toistekin mennä. Mukava oli lomalla myös huomata, että muidenkin pojat ovat vähän vauhdikkaita, että ehkä tuolla meidän jannulla on sittenkin toivoa.

Nyt on pakko kommentoida tätä suurta hevosenliha-kohua, joka on vähän väkisinkin pistänyt naurattamaan. Ok, ymmärrän, että pakkausselosteessa tulisi ilmetä mitä hittoa se ko tuote oikein sisältää, mutta oikeesti! Nyt itketään kun ikean lihapullissa oli hevosta.. yhyy.. ja hyvää syötävää tavaraa kärrätään biojätteeksi, kun maailma on pullollaan ihmisiä, jotka olisivat luultavasti ikionnellisia niistä pulleroisista. Silti kaikista huvittavinta oli, että jossain islantilaisissa lihapiirakoista ei ollut löytynyt lainkaan lihaa, kun oli etsitty että mitäpäs lihhaa siinä oikeen käytetään.

Voin rehellisesti myöntää, että itsekin olen itkenyt, koska hevosesta tehdään makkaraa, siis kun olin itse poikani ikäinen ja olin perhepäivähoitajalla. En suostunut syömään hoidossa meetvurstia, koska se on tehty hevosesta ja koska meidän isä sanoi sitä laukkamakkaraksi. Suurta draamaa kertakaikkiaan! Enkä oikeasti ole tottunutkaan oikein syömään meetvurstia, mutta se on johtunut lähinnä mausta kuin mistä se on tehty (eikä kaikkea meetvurstia edes tehdä hevosesta). Mutta nyt tätini laittoi meille kestomakkaraa (oikeasti siellä paketin takana luki boldilla Kestomakkara!) ja se olikin älyttömän hyvää paahtoleivän päällä! Niinpä?! Käsittämätön yhdistelmä, koska mielestäni sitä on aina pitänyt syödä vaan tummalla leivällä. Käskin isännän tuoda toisenkin paketin ja sehän toi! Ja se on kaikenlisäks täyttä heppaa rehellisesti, mutta mikä koomisinta, se on Kanadassa kirmannutta heposta! Ei edes suomen aroilla matkojaan taittanut ratsu. Se eka paketti oli sitäpaitsi possua ja nautaa miksattuna.

Mutta jos juu, en minäkään koiraa söisi ettei sillä. Joten siihen en ota kantaa, onko sitä heposta ihan pakko syödä jos ei halua. Ei mitään lihaa ole pakko syödä, paremmaksi kai maailma tulisi jos enemmän vedettäisiin kasviksia.

No eipä sillä.. Tehään mitä vaan, mut syyään eka, sanoi Jukka Poikakin joskus muinoin.