kesäkuulumisia

Wuhuu! Latasin kännykkään blogger-appsin, voin alkaa tällä päivittämään blogiani, tällä on ehkä vähän kevyempi kirjoittaa kuin tuon perussivun kautta. Kerran pari olen päivitänyt tabletilla,  mutta siinä on melko rasittavan puoleinen autocorretor.. Se kun on oikein vauhdissa, ei voi muuta kuin todeta, että thank you for correting mr corrector. >:(

Hurjaa kun kesä etenee kamalaa vauhtia,  aloitin jo yhtenä päivänä jotain tästä kesästä kirjoittamaan, mutta se sitten keskeytyi jostain tällä haavaa tuntemattomasta syystä. No jospa nyt olisi parempi onni tän blogger-appsin myötä. (Itseasiassa en tiiä onko tuo appsi mikään kovin virallinen termi, vai onko se vaan jotain mitä itse keksin, sitäkin näet sattuu...)

No mutta kesä on mennyt vilpoisissa merkeissä. Nyt on pari päivää ollut lämpimämpi, mutta vähän on tänä kesänä ollut harmillisen huonoja säitä. Kotona ollaan pääasiassa oltu ja ihmetelty. Varmaan muuten noista kylmistä säistä johtuen minä (ja ehkä moni muukin suomalainen) olen selannut normaalia tarkemmin kaiken maailman finnmatkojen mainokset. Haaveileminenhan  ei edes maksa mitään! Ja kaikki mikä on ilmaista on aina positiivista.

Tein muuten pari päivää sitten yhden hassun jutun, laitoin facebook-tunnukset jäähylle. Että jos joku on ihmetellyt miksen siellä ole niin en ole estänyt tai dumpannut ketään, ajattelin vain ottaa pikku tauon somesta, tuli ehkä joku ähky tai jotain. Aluksi ajattelin että mitenköhän pystyn olemaan poissa, että jos muutaman päivän pystyn olemaan niin hyvä, mutta nyt olen suunnitellut että jos viikonkin pystyn ottamaan välimatkaa niin olen erittäin ylpeä itsestäni, saan edes vähän katkaistua tätä someriippuvuuttani. Joten ei ole mitään tämän dramaattisempaa poissaoloni taustalla. Ajattelin että kukaan ei ehtisi edes huomaamaan lomailuani, mutta kyllä vaan joku huomasi. Hups.

Että näin.

Semmoista pitää hehkuttaa, että meidän 5kk vauva on alkanut maistelemaan soseita ja tänään sai puuroa ensi kerran. Sunnuntaina kuopus kääntyi ensimmäistä kertaa selältä mahalleen, se kääntyminen pitää vaan suorittaa semmoisessa sepporäty-hengessä, eli kauhean rähinän tahdittamana ja mikä parasta kun toinen on suoriutunut lähes oppikirjan mukaisesti, pitää alkaa itkeä naama maassa. Ilmeisesti meidän vauva ei tykkää kehittyä. Hassu vauva. :)

Palataan astioille!