voihan kylppäriremppa

Nyt se iski päälle: Kylpyhuoneremontti aka kyyppäriremppa, vessaremppa, kylppäriremppa,.. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Asumme opiskelijasäätiöllä eikä meillä juurikaan ole vaikuttamismahdollisuuksia tätä asuntoa koskeviin muutostöihin, niinpä isännälle soitettiin peräti viime viikolla, että ensi tiistaina alkaa. Koska en ole lainkaan stressaavaa sorttia, niin en ole muuta tehnytkään kuin pureksinut kynsiäni ja murehtinut, että miten me tämän kyyppärirempan keskellä eletään. Onneksi päästään pakenemaan sukulaisille ja sitten kun palaamme, remppa on toivon mukaan jo loppusuoralla. Yksi päivä on siis takana ja toistaiseksi hengissä, tänään lisäjännitystä toi myös melko pitkä vesikatkos, joka ajoi meidät heti aamupäivästä evakkoon veljeni perheen tykö. Puhumattakaan koiruudestamme, joka saa aina kilarit, kun remppamiehet kulkevat tuossa ovella, raukka koittaa leluja tuoda miekkosille vinkiksi, että nyt leikitään ja kerjätä rakkautta heti kun silmä välttää. Sisustuksen puolesta meillä on nyt tuommoinen hirmu tyylikäs paperinen eteisen ja käytävän matto ja vessan oven edessä mystinen muoviverhoilu, hirveen kivat. Just sellasia mä oon aina halunnu! :D Plus meidän utelias neljä-vuotiaamme, joka selvitti tänään monenmoista LVI-alasta ja totesi kaiken päälle, että kyllä meidän pappa tietää kaiken rakentamisesta. Että meillä ei ala sitten mitkään riviremppamiehet silmille hyppiin, ainakaa jos esikolta kysytään.

Mutta on se outoa nyt kun ei ole lainkaan vessaa käytössä, vaatii jo hieman kikkailua, mutta onneksi lapsuuteni karavaanariperheessä on opettanut, että kun hätä on suurin, jaksaa silloinkin vielä hetken aikaa pidättää. On tuo suihkun puuttuminenkin vähän outoa, on semmoinen eräjorma-henkinen tila päällänsä, ilman makuupusseja. Onneksi kun hätä on suurin on myös apu lähellä, vähän on lainailtu naapurin vessaa ja suihkua tänään. On se vähän koomista mennä koputteleen toisten ovelle, että "saaksmää tulla vessaan..?" Mutta mitä suurimmat kiitokset sinne päin.

Onneksi tässä ollaan nyt vaan tämä pari päivää ja sitten siirrytään pääsiäisen viettoon ja siitä edelleen luultavasti anoppilaan. Eikä tuon rempan pitäisi kestää kuin kahdesta kolmeen viikkoa, eli ehkä tässä selvitään. Eräjormailu vaan nyt sitten kunniaan! Oppii tässä arvostamaan näitä nykyajan mukavuuksia, joita pitää yleensä niin itsestäänselvyytenä. Pitänee hyödyntää tämä eräjorma-tila ja lähteä kesällä jonnekin oikeasti metsään, kun sitä on nyt jo oikein harjoiteltu. Kuka lähtee messiin? Telttaretki? Asuntovaunureissu? Anyone?

Mutta näillä jatketaan. Rauhallista pääsiäistä kaikille!