Jesna! Nytkö se joulu jo tuli (ja meni)? Eihän tässä ehtinyt taaskaan kissaa sanoa.. Rankkaa kun on koittanut vaan toipua flunssasta ja yrittänyt olla miettimättä sitä muuttoa. Järkyttävän väsyneeksi olen van tuntenut itseni tämän joululoman aikana. Huokaus. No olemme olleet sukuloimassa, joten olen antanut luvan itselleni olla juuri niin poikki kuin miltä on tuntunut, koska kun kotiudumme täältä, alkaa täysi muuttohärdelli. Pikkuinenkin jää elämänsä ensimmäistä kertaa yön yli hoitoon peräti neljäksi yöksi ja sitäkin meinaan stressata jo vähän valmiiksi! Apua! Äitiä se taitaakin jännittää, tyttö ei varmaan itse ole sitä vielä edes ymmärtänyt.
Hui.. Meinaa kyllä sydän lyödä ihan tuhatta ja sataa aina kun uskaltaa miettiä kokoa muuttoa. Jännittää niin hirveästi saadaanko kaikki tavarat vietyä ja järjestettyä, pysytäänkö aikataulussa, saadaanko koottua uudet huonekalut jne. Kaikki pitäisi saada suhteellisen kuntoon ennenkuin lapset tulevat kotiin, jotta ei sitten enää niiden kanssa tarvitsisi järjestellä. Plus kun meillä olisi noita kierrätykseen meneviä huonekaluja, että mitä sitten niille tehdään, joku ratkaisu keksiä niillekin.
En muuten tainnut olla kovin kiltti, kun en saanut kuin muutaman lahjan ihan itselleni. No ei vaan, eipä ne lahjat enää onneksi ole pääasia joulussa. Sitäpaitsi lapset ne onneksi olivat olleet kilttejä minunkin edestä. :D Tasapainottaa tätä perhettä, että vaikka on paha äiti, niin on edes kilttejä lapsia. Heh. Olipas tosi hauska juttu. Onhan joulussa kuitenkin tärkeintä joulun sanoma ja tunnelma, josta sai nauttia. Saatiin syödä hyvää ruokaa, lapset leikki, isompi ei olisi millään malttanut aattona mennä nukkumaankaan ja saatiin viedä miehen kanssa illalla kahdestaan hautausmaalle kynttilöitä. Kaikkea semmoista mukavaa! Ja vaikka olikin vähän lenssua, niin ei mitään pahempia sairastumisia tullut tänä jouluna. Ihanaa sekin. Kyllä se joulu vaan on juhlista jaloin!
Kuulemiin!
Sulle on taaaas vaihteeks haaste mun blogissa! :D
VastaaPoista